Kummitoimintaa

Tänään ei ykkösten tvt-tunnilla tehtykään uutta kirjainvideota, vaan meillä oli kummitunti. Omat viidesluokkalaiseni aloittavat yleensä keskiviikkonsa ykkösten opettajan pitämällä uskonnontunnilla ja ekaluokkalaiset ovat minulla tvt-tunnilla. Tänään me yhdistimme voimamme.

 

Tunnin alku ei ollut varsinaista tvt:tä. Olin edellisenä päivänä miettinyt viitosten kanssa, mitä asioita sekä eka- että viidesluokkalainen voisivat kertoa itsestään. Listalle pääsi monta lempijuttua.

 

Tunnin alussa kummit ja kummioppilaat etsivät sopivan kolon itselleen meidän luokastamme ja viereisestä teknisen työn tilasta ja täyttivät lomakkeen, jonka olin oppilaiden ideoiden perusteella tehnyt. Minä kuvasin samalla oppilaspareja padilläni. Siirsin kuvat seuraavalla välitunnilla tietokoneelle ja tulostin. Viidesluokkalaiset liimasivat kuvat myöhemmin päivällä lomakkeiden yläreunaan jätettyyn tilaan ja liimasivat koko jutun vielä valitsemansa väriselle taustalle. Huomenna ykköset saavat ne seinälleen!

 

Ensimmäiset oppilaat olivat saaneet vastattua kysymyksiin jo parinkymmenen minuutin kuluttua ja tajusin, ettemme olleet juurikaan suunnitelleet varaohjelmaa. No, kehoitin viidesluokkalaisia valitsemaan itselleen ja kummilapsilleen (useimmilla on kaksi kummilasta), avaamaan sen ja menemään Oppi&Ilo -sivuille.



 

 

Ulkona paistoi aurinko, joten verhot oli vedetty ikkunoiden eteen. Onneksi ne ovat kivan väriset! Olen edelleen tyytyväinen valintaani.

 

Osa viidesluokkalaisista seisoi suosiolla, sillä ei tietokoneriviin millään mahdu kolmea tuolia jokaisen tietokoneen eteen. Oli hienoa nähdä, miten vastuuntuntoisesti ja asiallisesti isommat oppilaat ottivat tilanteen haltuunsa. Me kolme aikuista (ekan luokan ope, resurssiope ja minä) katsoimme melkein liikuttuneina, kuinka hienosti isojen ja pienten yhteistyö sujui. Ei jälkeäkään mistään esimurrosiästä!

Minulla oli työläppärini mukana, joten sen avulla saimme luokan konemäärän nostettua tilapäisesti juuri siihen kahteentoista, mikä oli tarve. Viidesluokkalaisiahan on juuri tusina.

 

Viides luokka on hyvin poikavaltainen, kun taas ensimmäisellä luokalla on paljon tyttöjä. Näin ollen monella pojalla onkin tyttöjä kummilapsina. Hienosti hoituu tämäkin!

Yksi poikatrio oli minun pöytäni ääressä. Heidän näyttönsä heijastui koko ajan valkokankaalle. Olin ohjeistanut viidesluokkalaiset lähinnä katsomaan ja neuvomaan. Se ei tuntunut haittaavan heitä.

S-kirjain ja satumetsä

Tänään oli taas kiva aloittaa päivä, kun ekaluokkalaiset pyrähtivät luokkaani. S-kirjaintiimi lähti iPad kainalossaan kuvaamaan. Muut istuivat pulpettien ääreen kuulemaan tunnin ohjelman.

 

 

Tänään ykköset piirsivät Paint-ohjelmalla pareittain kuvan satumetsästä. Näytin, miten ohjelma löytyy (olin siinä ennen tunnin alkua käynyt kiinnittämässä ohjelman jokaisen koneen käynnistä-valikkoon, eli se näkyi, kun klikkasi sitä vasemmassa alareunassa olevaa käynnistä-palloa.

 

Selitin, että työ tehdään pareittain. Tänään tämä parityöskentelyn harjoittelu oli vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin Paint-ohjelmaan tutustuminen. Kehoitin miettimään ensin, millainen satumetsä tehdään. Sen jälkeen piti piirtää aina vuorotellen ja jutella samalla, mitä toinen seuraavaksi tekee.  

 

Iloinen puheensorina vallitsikin luokassa. Joillekin luokkakaverin kanssa työskentely oli haastavampaa kuin jollekin toiselle, mutta niinhän sitä muitakin taitoja harjoitellaan, ennenkuin ne osataan!

 

Poikien metsissä oli ainakin alkuinnotuksen aikana paljon hämähäkinseittejä ja muuta sellaista, mutta hyvin he osasivat käyttää "peruutusnuolta" ja poistaa överimmät tuotokset. Hienoja satumetsiä syntyi jokaisella tietokoneella!

 

Jossain vaiheessa s-kirjaintiimi tuli takaisin luokkaan ja alkoi editoida tämän päivän elokuvaa.

 

Tällainen työtapa ei onnistuisi ilman kahta aikuista luokassa. Tänä vuonna meillä on resurssiopettajan tunteja riittävästi tähän, ensi lukuvuodesta en vielä tiedä. Ja täytyy muutenkin miettiä, onko mielekästä yrittää tehdä samalla idealla videoita ensi syksynäkin. Totta kai silloin täällä ovat ihan uudet ekaluokkalaiset...

 

Ehkä yksi tapa voisi olla se, että ekaluokkalaiset kuvaisivat juttujaan välituntisin vaikkapa koulukummiensa kanssa. Editointi voisi sitten onnistua luokassa. Lapset ovat todella taitavia.

 

Kävin taas näyttämässä, miten iMovie ohjelma toimii. Lapset oppivat välittömästi. 

 

Satumetsät edistyivät tietokoneilla. Olin tunnin alussa näyttänyt ihan lyhyesti, miten ohjelmassa piirretään, miten voi vaihtaa väriä ja täyttää isompia alueita sangolla. Kaiken muut ekaluokkalaiset oppivat tutkimalla ja kokeilemalla.

 

Oppituntia oli ehkä vartti jäljellä, kun ensimmäiset parit ilmoittivat satumetsän olevan valmis. Avasin heille sitten siihen MollaABC:n ja kehoitin harjoittelemaan ensin tämän viikon kirjainta S. Sen jälkeen sai vapaasti tehdä mitä vain kirjaimia. 

 

Jotkut jatkoivat satumetsän muokkaamista aivan välitunnin alkuun saakka. On hyvä, että opettajalla on "takataskussa" aina jotain, mitä nopeimmat voivat tehdä loppuajan. Tällä hetkellä MollaABC toimii siinä roolissa.

Kyyditysten vuoksi (Linja-autoyhtiö lopetti vuoroja yllättäen sen jälkeen, kun lukujärjestykset oli jo tehty.) kouluun tunnin liian aikaisin tuleva oma neljäsluokkalaiseni toimi taas omasta halustaan mahtavana apuopettajana tunnilla.

Tässä on sitten tämä tänään tehty s-video. Minäkin olen nyt videolla. Sekä nimeni Sari että nenälläni nököttävät uudet silmälasit kun alkavat sopivasti tämän päivän kirjaimella.

Saarella-peli ja uusi kirjainvideo!



Jälleen todella mainio keskiviikon aloitus ekaluokkalaisten tvt-tunnin myötä. Meillä on mahtavia ykkösiä!

 

Tämän viikon "kirjainoppilaat" Kiira ja Tuure lähtivät resurssiopettajamme Leenan kanssa kuvaamaan u-kirjaimella alkavia asioita. Me opettajat olimme tuoneet kotoamme mm. uimavarusteita ja löysin meiltä hienon uistimenkin. Myös lapset ideoivat itse hienosti.

 

 

Muiden kanssa aloimme pelata Saarella-peliä. Pelin luojat olivat viime lukuvuonna käsittääkseni alunperin arvelleet, että peli soveltuu suunnilleen kolmos-nelosista ylöspäin. Tämä oppitunti todisti jälleen tämän luulon vääräksi. Ykköset olivat todella taitavia!



 

Minä loin pelin. Olin jo etukäteen käynyt laittamassa jokaisen koneen näytölle Saarella-pelin pikakuvakkeen, jota klikkaamalla lapset saivat sen auki. Ennen koneille siirtymistä olin näyttänyt valkokankaalla mitä alussa pitää tehdä ja Suomen lipun valinta kielen mukaan sujui lennossa. Pelin numeroksi sattui joku sataluku, joten sen kanssa oltiin kieli keskellä suuta. Toinen toisiaan neuvoen kaikki ekaluokkalaiset saivat kuitenkin liityttyä peliin ja minä käynnistin sen.

 

Tässä vaiheessa kuvaajat saapuivat jo takaisin luokkaan. He katsoivat vähän kaihoisasti muiden pelaamista, mutta rauhoittuivat, kun kerroin meidän kyllä palaavan Saarelle myöhemminkin.

 

U-videon editointi alkoi. Nämä ykköset osasivat kirjoittaa hienosti sanat kuvien päälle. He myös, jälleen, oppivat ihan saman tien, miten editointi käytännössä sujuu. 

 

Saarella-pelissä kuukaudet etenivät. Ekaluokkalaiset, jotka siis pelasivat ensimmäistä kertaa ikinä, oppivat nopeasti oikeat toimenpiteet. He tarkkailivat ruoan määrää, hoksasivat, että puuta tai kiveä tarvitaan enemmän, kävivät koulussa jne. Minä pelasin oman pöytäni koneella omaa peliäni, jonka kuitenkin pyynnöstäni otti haltuunsa kyyditysten vuoksi luokassa ollut oma nelosluokkalaiseni. Hän toimi hienosti apulaisenani.

 

Osa pelasi yksin, osa pareittain. Koneita on 11, joista yksi oli siis tällä kertaa minun käytössäni. Monilla tvt-tunneilla silläkin koneella on joku oppilaista. Pareittain työskentely on monesti erittäin hyvä työtapa, enkä sen vuoksi osaa kauheasti harmitella, ettei laitteita ole enempää. 

Editointi eteni. Opettaja sai katsella ylpeänä, kun lapset kirjoittivat itsenäisesti.

 



Kun Saarella-peli päättyi kestettyään sen normaalin puolisen tuntia, kehoitin ykkösiä klikkaamaan näytöllä MollaABC-pelin kuvaketta ja harjoittelemaan lopputunnin ajan haluamiaan kirjaimia. Useimmat aloittivat tämän viikon kirjaimesta u.

 

Saamme kevääksi käyttöömme naapurikoulun kanssa yhteiset iPad minit, 12 kappaletta. Niillä tämänkin sovelluksen käyttäminen olisi mukavampaa. Mutta onnistuu se kirjainmuodon etsiminen myös hiirellä. 

Yhdessä työskentelevät ekaluokkalaiset auttoivat toisiaan esimerkillisesti.

 

 Ja tässä on nyt tämän viikon kirjainvideo: